Vaikka alankin olemaan jo raihnainen papparainen, on minulla periaatteessa silti vielä elinvuosia jäljellä - saatan olla elossa jopa vielä 30 vuoden päästä. Mietin tässä, että muistankohan silloin vielä kevään 2010, että silloin Islannissa purkautui tulivuori joka haittasi lentoliikennettä (mutta toivottavasti ei kuukauden päästä koittavaa puolanmatkaani), että etelässäkin saatiin poikkeuksellisesti oikeaa talvea muistuttava talvi, että lumet sulivat vasta joskus huhtikuun alussa (vai milloin ne sulivat?) ja että oli lakkokevät. Lakkokeväitä on varmaan ollut elämäni varrella jo useita, mutta suoraan sanottuna en osaa nimetä yhtään kevättä lakkokevääksi. Joku vuosi, laiskotellessani vielä yliopistolla, oli kyllä bussilakko, mutta sekin oli mielestäni joskus marras-joulukuussa - muistan käyneeni kävellen tarkastamassa syksyn viimeisiä tenttituloksia lumipyryssä. Muistan aiemmista vuosista selkeästi ainoastaan sen, että 2001 oli terroristisyksy. Jos oikein muistelen, niin 90-luvulla oli myös jääkiekkokultakevät (1995?) ja laivanupotussyksy (1994?). Myös Jokelan junaturmakevät tai -syksy oli jossain vaiheessa (1996?). Niistä syksyistä ja keväistä en kuitenkaan muista mitään muuta. Estonia upposi syysmyrskyssä, mutta millainenhan se syksy oli muuten?
Ehkä vain kärsin dementiasta jo nyt, enkä siis tule myöhemmin muistamaan myöskään kevättä 2010. Tietysti voisi ajatella, ettei minulla ole ollut aiemmilta vuosilta tarpeeksi muita muistoja, jonkinlaisia "mielenmaiseman maamerkkejä", jotka niputtaa yhteen lakkojen, luonnonmullistusten ja suuronnettomuuksien kanssa. Ehkä pitäisi luopua leikkiperiaatteista, ja alkaa seuraamaan muotia ja nuorisoradioiden soittolistoja, jotta voisi muistaa asioita niiden keskinäisten yhteyksien avulla. En ole varma, auttaisiko varsinaisen elämän hankkiminen asiassa - viime keväänäkin muistaakseni harrastin kaikenlaista ja kävin ulkomaanmatkallakin, enkä silti muista muuta kuin sen ulkomaanmatkan, ja että juuri silloin sattui olemaan aurinkoista ja lämmintä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti