Jouduin Facebookissa kutsutuksi erääseen ryhmään, johon kuuluville on yhteistä se, että he ovat bloganneet jo vuonna 2005 - tai siis ylipäätään ennen kuin blogeista tuli muotia, ja ennen kaikkea muotiblogeja. Tässä kohdassa tietysti hävettää, ettei niitä vanhoja, nimimerkillä pitämiäni blogeja ole enää tallella (ensimmäisen blogin ensimmäinen merkintä oli 12. tammikuuta 2004. Harmi etten ihan kuulu 2003-kerhoon!), mutta katson olevani silti oikeutettu ottamaan osaa, kun muuan ryhmäläinen sitten ehdotti, että pitäisi kirjoittaa blogimerkintä (ei sentään kokonaista blogia) aiheesta Päivän asu. Näin ajattelin tehdä.
Ensin on kuitenkin palattava ajassa kaksi päivää taaksepäin. On sunnuntai-ilta, löhöän sohvallani katsellen Six Feet Underin eli Mullan Allan kolmoskauden viimeisiä jaksoja. Yhtäkkiä tajuan, ettei minulla ole seuraavaksi päiväksi puhtaita paitoja. Tapaan töissä pitää melkein poikkeuksetta sellaisia kauluspaitoja, ei kuitenkaan mitään juhlallista. Kello on vasta seitsemän, ehdin hyvin pyöräyttää rievut pesukoneessa, ja niinpä laitan pyykit peseytymään. Vetäydyn takaisin sohvalle, pelaan jonkin aikaa (köh, no, pari-kolme tuntia) uutta versiota vuoden 1984 pelistä Boulder Dash. Siinä on jopa ns. retromoodi, jonka ulkoasu muistuttaa Commodore 64-versiota pelistä, ja jonka alussa on teksti jossa muistutetaan, että vanhaan hyvään aikaan pelit olivat vaikeampia ("more unforgiving", siinä sanottiin). Lopulta huomaan, että kello on taas niin paljon etten ehdi sitä kahdeksaa tuntia nukkumaan, kun herään jo kuudelta. Tuli yö, tuli aamu, herään. Siirryn aamutoimille ja ihmettelen pienen punaisen sekunnin, miksi pesukoneessa palaa valot. Sitten toistelen muuatta kirosanaa muutaman kerran kuin mikäkin nuorisolainen.
Nyt palaamme nykyaikaan. Olisin varmaan voinut laittaa kunnollisen paidan töihin, mutta huomasin rumemman, äidin joskus 2000-luvun puolessavälissä (luulisin) ostaman paidan olevan riittävän helppo, joten käytin sitä vielä tänään. Herään siis aamulla, jalassani on valmiiksi jotkut merkittömät (en viitsi tarkistaa, ehkä merkki ei vain ole painunut mieleeni) alushousut. Puen mustat sukat, joiden housunlahkeiden piiloon jäävässä osassa keltainen raita ja teksti "saturday". Tummanruskeat housuni ovat farkkutyyppisiä (ei nyt varsinaisesti farkkujakaan, mutta en niille eksaktimpaakaan nimitystä tiedä), ja niissä on kehno stretch-vyö. Paljonpuhuttu paitani on pitkähihainen, öh, no, paita, jossa on vaaleanharmaanvihreitä ja mustia raitoja, ja jonka etumuksessa lukee Jacks Surfboards. Kaula-aukon (ei voi oikein kauluksestakaan puhua) pilkistää t-paita, jossa on niin ikään vihreitä ja mustia raitoja, samansuuntaisia kuin paidassakin, mutta vihreän sävy on tummempi. Ennen asunnostani poistumista laitan vielä kuluneet Ara-merkkiset kenkäni jalkaan, ja puen takamukseen ulottuvan nahkatakkini. Ja kun lopulta palaan kotiin, otan paidan pois, ja vaihdan housut halpisverkkareihin, joiden toisessa taskussa on reikä.
Juuri nyt päässäni soi kappale "Muotitietoinen" varsin ironiseen sävyyn.
P.S. Linkattakoon lopuksi vielä blogimerkintä, jonka innoittama kai koko meemi (...) on. Joku valittaa muotiblogeista, ja jos en olisi niin keskittynyt välttelemään blogimaailmaa muotiblogien vuoksi, olisi hän tullut summanneeksi ajatukseni.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti