Nyt kun saatan käyttää vapaa-aikani miten lystään, päätin käydä kaupungilla. Amos Andersonin taidemuseossa oksennuksenkadulla pyörii M.C. Escher -näyttely, josta oli hieman töissäkin puhetta jo viime viikolla, ja ajattelin nyt sitten mennä sen katsastamaan, ettei käy niin että toukokuun lopussa, näyttelyn päättyessä, ei enää ehdikään. Ihan mielenkiintoinen oli, vaikka kokemustani vähän sumensikin lapsiperheiden runsas määrä ja se, että kiersin yläkertojenkin näyttelyt, jotka eivät olleet ihan niin mielenkiintoisia. Olin silti lopussa vielä sen verran innostunut, että museon myymälästä lähti mukaan kirjanen, joka sisältää Escherin töitä (kaikki työt?).
Kävin samalla syömässä oikein ravintolassa - Salve-nimisessä. Uhkarohkeana kokeiluna merellinen pyttipannu (savulohta, tonnikalaa, katkarapuja, munankeltuainen, perunoita, unohdinko jotain?) ja tuopillinen keskiolutta. Hyvää oli, siis se pyttipannu. Harmi, että paikka sijaitsee vähän syrjässä siihen nähden, missä päin Helsinkiä saattaisin itse tavallisesti liikkua, muuten siellä voisi käydä useamminkin kuin kerran vuodessa. Eipä sillä, etteikö pääkaupunkiseudulla löytyisi hyviä sapuskoloita vaikka millä mitalla.
Kotiin päätin mennä pitkän kautta, eli ensin Leppävaaraan junalla ja sitten bussilla Matinkylään. Virhe. Sain kuulla aivan tarpeeksi joidenkin teinien eilisestä illanvietosta. Olisinpa alkumatkasta tajunnut alkaa laskemaan, kuinka montaa kertaa takanani istunut tyttö sanoi "vittu oikeesti". Nyt varmaan naurattaisi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti