Kuitenkin yhtä itsestäänselvältä tuntuisi ajatella, että kirjan voi lukea tai elokuvan katsoa pelkkänä apukeinona ajan kuluttamiseen, tai sen motiivina voi olla yksinkertainen tahto sivistää itseään. Esimerkiksi keväällä ja kesällä lukemani Jari Tervon kirjat luin vapaaehtoisesti ainoana motiivinani katsoa, että millaisia nämä nyt sitten ovat, ei siksi että Kekkonen tai rovaniemeläiset pikkurikolliset olisivat minusta järin kiinnostavia hahmoja edelleenkään (Kekkonen on tietysti tärkeä historiallinen hahmo, mutta hänkään ei henkilökohtaisella tasolla juuri minua kosketa).
Tulkinta siis riippuu lukemisen motiivista, joka taas usein on salattu ulkopuoliselle analysoijalle. Samanhan voisi oikeastaan ajatella koskevan kirjoittamista, mutta kirjoittaminen toisaalta vaatii toisen mittaluokan panostusta kuin lukeminen, joten ei ole ihan niin tuulestatemmattua olettaa, että kirjailijalla on joitain muitakin syitä kuin yksinkertainen halu kertoa satu - ja toisaalta, kirjailijalla on oltava jotain, josta ammentaa kertomus, siinä missä lukijalle riittää lukutaito, hivenen kärsivällisyyttä ja edes jotenkuten toimintakunnossa olevat aivot.
Omat motiivini kirjoittamiseen, ts. blogin pitämiseen ovat tietenkin:
- Huomionhaku
- Narsismi
- Tyhmyyteni epätoivoinen peittely ensisilmäyksellä ulkoasultaan fiksunoloisilla, mutta vähänkään tarkemmassa analyysissä tyhjiksi paljastuvilla teksteillä.
1 kommentti:
Huumorintajusi on loistava! Kiitos!
Lähetä kommentti