Olin tänään edelleen rätti viikonlopun jäljiltä - nukuin kuin tukki, ja olisin varmaan jatkanut uniani tuntikaupalla, mutta kellon lähestyessä seitsemää oli jo pakko herätä. Sikäli positiivisissa merkeissä alkoi viikko, että pyöräilin töihin. Seitsemän jälkeen kun lähti polkemaan, oli jo melko valoisaa. Töiden jälkeen minulla oli useampi tunti aikaa tapettavana, joten kävin pitkästä, pitkästä aikaa kuntosalilla, ja viivyinkin pelkästään salin puolella yli tunnin. Tylsäähän se oli kuin jääkiekko-ottelun seuraaminen, mutta pitänee kai silti pyrkiä ottamaan se takaisin tavaksi. Vaikka hikoilinkin urakalla, aloitin kuitenkin (mielestäni) sen verran kevyillä painoilla, että huomenna tuskin on kovin paha olo.
Kuntosalin jälkeen kuljeksin Tapiolan keskuksessa ja kävin Stockmann Delissä syömässä tonnikalapäällysteistä patonkia ja juopottelemassa kivennäisvettä. Hyvää oli, mutta hinta-määrä -suhde tietysti moitittava. Lopullinen tavoitteeni oli odottaa noin seitsemään, jolloin oli tarkoitukseni siirtyä Espoon Kaupunginteatterin "Elävien ajattelijoiden klubiin" kuulemaan sosiologi Anna Kontulaa ja dokumenttielokuvatehtailija John Websteriä aiheesta Seksi & Valta. Olin kotona vasta kymmentä vaille kymmenen, ja koska kotimatkaan meni ehkä 20 minuuttia, kesti tilaisuus yhden kymmenen minuutin tauon kanssa siis kaksi ja puoli tuntia. Mielenkiintoista siis oli ja asiaa riitti. Sen kummemmin teemaa kommentoimatta myös yleisön ikä- ja sukupuolijakauma oli kiintoisa. Kaikkiaan väkeä oli ehkä noin viitisenkymmentä henkeä, ja suurin osa oli keski- ja eläkeikäisiä miehiä ja naisia. Kolmekymppisiä ja nuorempia naisia oli jonkin verran (kymmenkunta, ehkä vähän päälle), mutta kolmekymppisiä miehiä taisi olla kaksi, ehkä kolme kappaletta - minä mukaanluettuna. Ja niistä kahdesta muustakaan en ole ihan varma, kummalla puolella kyseistä rajapyykkiä ja kuinka kaukana siitä he olivat.
Toinen mielenkiintoinen havainto oli, että sen jälkeen kun puhuttiin avoimesti (Webster hieman punastellen) pornosta, väkeä alkoi lähtemään. Lähtijät olivat lähes poikkeuksetta iäkkäämpiä naisia, ja muista melkein kaikki olivat näiden naisten miesseuralaisia. Tietysti kyseessä saattoi olla ihan aikataululliset seikat - minullakaan ei ollut mitään ennakkokäsitystä siitä, miten pitkä tilaisuuden oli tarkoitus olla - mutta kävi tietysti mielessä sekin, että aihe herättää edelleen närkästystä, vaikka voisi ajatella moiseen tilaisuuteen osallistumisenkin jo edellyttävän tiettyä mutkatonta suhtautumista seksuaalisuuden eri osa-alueisiin.
3 kommenttia:
Porno on tietysti yksi seksuaalisuuden ilmentymä, mutta onko se hyvä vai huono, on eri asia. Ja jälleen eri asia on tietysti se, millä tavalla siitä puhutaan. Mutta sitä et kertonut tässä.
Tilaisuuden lopputulema taisi olla se, ettei porno ole yksiselitteisesti hyvää tai pahaa. Webster piti pornon helpompaa saatavuutta huonona asiana, koska se antaa tiettyjä roolimalleja, jotka kuvitellaan sitten reaalimaailman vaatimuksiksi. Kontula taas painotti sitä, etenkin nykyään, kun pornoa on kaikenlaista (etenkin amatöörikamaa), niin se voi toimia jonkinlaisena virikkeenä, ja se tekee normista poikkeavat seksuaalisuuden ilmentymät jos ei hyväksyttävimmiksi, niin ainakin helpottavat niiden oloa, jotka ovat sillä tavalla poikkeavia. Kontula otti esimerkiksi nähneensä jonkinlaisen ilmapallopornovideon, jota ei välttämättä edes tajuaisi pornoksi.
Minusta pornoa saa ihan rauhassa paheksua, kunhan ei paheksu, syyllistä eikä epäinhimillistä a) pornon katsojia ja b) pornon tekijöitä. Minulla on tunnetusti oma karvas kokemus siitä, miten käy pojan rakkauselämälle, jos hänen 13-vuotiaana annetaan ymmärtää olevan lopullisesti pilalla, kun hän on katsonut vähän pornoa. Ja kyllä sekin suututtaa, millaista sontaa esim. Rakel Liekin blogin kommenttilootaan heitetään. Eiväthän ne hänen juttunsa välttämättä kummoisia ole, mutta se käsittämätön viha. Ei sillä tavalla saa ketään kohdella vain siksi, että hän on esiintynyt pornofilmeissä. Ja huorittelijat tuntuvat olevan enimmäkseen naisia.
Lähetä kommentti