Ostin uuden MP3-soittimen. Tai tilasin sen oikeastaan, ja miellän sen ennemmin OGG-soittimeksi, koska se soittaa Ogg Vorbis -tiedostoja, joita minulle on kertynyt, kun en koskaan jaksa kirjautua Windowsiin, vaan annan tietokoneen boottautua suoraan Linuxiin, enkä ole kokenut tarpeelliseksi käännellä CD-levyjäni MP3:ksi, kun OGGitkin riittävät. Ainoastaan vanhan MP3-soittimeni (Creativen MuVo joku) kanssa on pitänyt toimia niin, että on siirtänyt MP3-tiedostoja Windowsin käytössä olevalta partitiolta, ja tällöin olen jäänytkin niiden varaan.
Uusi soitin, Samsungin YP-U5, vaikuttaa hyvältä. Paras ominaisuus on tietysti tuo OGG-ominaisuus, mutta lisäksi siinä on 4 gigatavua tilaa, kun vanhassa MuVossani oli vaivainen giga. Siinä on sisäinen muisti, eli se on ikään kuin USB-tikku samalla. Siihen ei tarvita mitään pattereita, vaan siinä on akku, joka alkaa latautumaan kun soittimen tunkee PC:n USB-reikään. Akun pitäisi kestää 20 tuntia. Lisäksi soittimen pitäisi toimia myös radiona, mutta tätä ominaisuutta en ole testannut. Lisäksi soittimessa on sellainen erikoisuus, että kappaleet voi soittaa halutessaan nopeammalla tai hitaammalla vauhdilla. Harrastan sitä joskus itse - en osaa oikein selittää, miksi se on mukavaa - mutta erikoista että joku insinööri on keksinyt ujuttaa sellaisen ominaisuuden kannettavaan tikkusoittimeen. Postimaksuineenkin soitin maksoi vähemmän kuin tänään Citymarketista ostamani kuulokkeet, eli noin viisikymppiä. Ei paha, kun vertaa niihin iTuotteisiin.
Kävinkin oikein lenkillä (tavanomainen vajaan 7 kilometrin Haukilahdenranta-lenkki) kokeilemassa soitinta. Äänenlaatu oli hyvä. Aiemmassa soittimessa ja tietokoneen soitto-ohjelmissa satunnainen kappalejärjestys tuntuu aina arpovan juuri niitä kappaleita, joita ei huvittaisi kuunnella, mutta siinäkin suhteessa uusi soitin vaikuttaa neitsytmatkan jälkeen paremmalta.
Muissa uutisissa mainittakoon, että palatessani lenkiltä asuintaloni eteen oli pysäköity jalkakäytävälle kaksi poliisien partioautoa ja yksi valkoinen mustamaija. Pari konstaapelia partioi jalkakäytävällä, ja ainakin yksi oli A-rapun pyörävarastossa patsastelemassa - olisikohan kuulustellut jotakuta? En viitsinyt kuitenkaan häiritä sinivuokkoja, joten jään jännäämään uutisia suuroperaatiosta. Ajattelin siinä ohikävellessäni, että on mukavaa nähdä verorahoja käytettävän rehellisen veronmaksajan ympäristön turvallisuuden kohentamiseen. Samassa mieleeni palautui eilinen ilta, kun kävelin Kampista eli Espoon bussiterminaalista sinne Tennispalatsiin. Niiden välisellä aukiolla oli muutaman pikkupojan joukko leikkimässä rullalaudoillaan. Juuri kun kävelin heidän ohi, huusi yksi niistä: Voi vittu! Kytät! Lautailu loppui kun seinään. Sitten yksi pojista alkoi rauhoittelemaan muita: Hei ei tää oo kyttien aluetta, ja lautailu jatkui. En sitten tiedä, oliko lautailu jotenkin kiellettyä julkisella paikalla, mutta kuvittelisin ettei ole. Siinä tapauksessa poikien reaktio on jotenkin huvittava, etenkin kun vertaan omiin asenteisiini. Lapsuudessanikin muistan lähinnä ihailleeni poliiseja, vaikken toisaalta muista halunneeni ryhtyä sellaiseksi. Unelma-ammattini Ihmemies ja Ritari Ässä nyt joka tapauksessa olivat jo samalla asialla, mutta paljon jännittävämmissä kuvioissa.
3 kommenttia:
Mut iTuote on silti paras xD
Noo... Noh. En taida kommentoida :D Myönnän kyllä, että harkitsin jo hieman iTuotteen ostamista tällä kertaa, mutta se OGG-ominaisuus ratkaisi, enkä ole ihan varma, mikä iSoittimissa on niin hyvää halvempiin verrattuna. Ehkä jos olisi iTietokone, niin sitten.
Pehmennän kommenttini sanomaa mainitsemalla, että OGG-ominaisuus ei ole mikään iSoitinten puute, vaan Samsungin erikoisuus - pitkällisen, yhden iltapäivän kestäneen tutkimisen jälkeen en löytänyt yhtä ainoaa toista merkkiä, jonka soittimet olisivat moista tiedostomuotoa ymmärtäneet.
Ei iTuotteissa mitään vikaa ole, kunhan sen i:n perässä on River. ;) Ainoastaan juuri Samsung päihittää iRiverin Oggia tukevien soitinten sarjan pituudessa. Minulla on T10 ja olen kyllä ollut siihen äärimmäisen tyytyväinen.
Lähetä kommentti