Viime aikoina on blogi jotenkin jäänyt vähemmälle huomiolle. Osaksi syy on kiireisen syksyn - viimeksi kirjoittaessani olin juuri aloittanut autokoulun, enkä vielä tiennyt ottavani osaa yliopistolla henkivakuutusmatematiikan kurssille. Se lohkaisi melkoisen siivun aikaani ja energiaani, vaikkakaan ei kuitenkaan niin paljoa että olisin vieläkään, yhden uusintatentin jälkeen, päässyt siitä läpi. Tai ilmeisesti tuon uusinnan tulokset eivät ole vielä tulleet, ainakaan tänään aamulla ei ollut vielä hylkäysmerkintää opintorekisterissäni.
Kevät jatkunee kiireisenä, sillä jatkoin yliopistolla, tällä kertaa sijoitustoiminnan matematiikan kurssilla, joka on yhtä kivaa kuin syksyinenkin kurssi - eli ei juuri ollenkaan kivaa. Autokoulu sen sijaan on suoritettu. Marraskuussa oli ensimmäinen yritys ajokokeessa, mutta se meni puihin. Ei ihan kirjaimellisesti, mutta vähän sinnepäin. Toinen yritys oli heti itsenäisyyspäivän jälkeisenä aamuna. Edellisenä iltana oli satanut runsaasti lunta, ja aamu alkoi valjeta hyvin loskaisena lämpömittarin kivuttua lähelle nollaa. Haasteellisista olosuhteista huolimatta menestyin paremmin. Autoa en ole tosin vieläkään hankkinut, ja ne vähätkin taidot alkavat tässä pikkuhiljaa ruostua. Valinta on kuitenkin niin vaikea järjen ja tunteen välillä, vaikka järki sanoisi että pitäisi valita järki. Tunne on kuitenkin vahva.
Jos muuten autokoulussa tunsin oloni vanhaksi, niin ei yliopistomiljöö ole oleellisesti parempi. Paikka täynnä hipstereitä, joilla kaikilla on elämä edessä eikä energiasta ole puutetta. Tietysti veronsa ottaa se että harrastan opiskelua töiden ohessa ja vielä työelämän ehdoilla sikäli, että jos ihan vapaasti saisin valita, ottaisin jotain aivan muita kursseja. Kaikista mieluiten hyppäisin johonkin aivan vieraaseen maailmaan, vaikka sitä kirjallisuutta tai vaikka filosofiaa opiskelemaan avoimeen yliopistoon. Tai kielikurssille. Tai mieluummin vaikka täydennyskouluttaisin itselleni sen aikoinaan hankkimatta jääneen opettajanpätevyyden, jos vaikka joskus haluaisin downshiftata. Kun työnantajakin fuusioitunee ensi vuoden alusta toisen kanssa, voi olla että minulla on joka tapauksessa työpaikanvaihdos edessä, ken tietää.
