Palataan vielä itsenäisyyspäivään. Tämä on se aika vuodesta, kun eräänlaista kiihkoisänmaallisuutta osoittavat muutkin kuin uusnatsit. Eräs tuttu kirjoitti sinivalkoisessa Facebookissa, miten ilman silloisten varusmiesten panosta ja venäläisten tappiota puhuisimme nyt "vierasta kieltä". En ymmärrä. Jos Neuvostoliitto olisi anneksoinut nykyisen Suomen itselleen, puhuisimme edelleenkin kotimaista kieltä, siis venäjää. Suomen kieli tuskin kiinnostaisi tällöin muita kuin kielitieteilijöitä kuin erikoisuudentavoittelijoita, jotka esperantonsa lisäksi pyrkisivät briljeeraamaan suomella, ja kenties muutamia eloonjääneitä veteraaneja. Muuten elämä jatkuisi normaalina - tietysti (?) erilaisena kuin nykyinen elämä, mutta normaalia se silti olisi.
Rauhoittaisikohan muuten "Kiitos 1939-1945"-porukkaa se tieto, että jos Suomi olisi hävinnyt sodan, ei varmaankaan olisi mitään pakkoruotsiakaan?
3 kommenttia:
> Rauhoittaisikohan muuten "Kiitos 1939-1945"-porukkaa se tieto, että jos Suomi olisi hävinnyt sodan, ei varmaankaan olisi mitään pakkoruotsiakaan?
Ja tähän se pakollinen. Mutta Suomihan hävisi sodan!!! Joo, ymmärrän miksi kirjoitit noin, tai ainakin itse olisin kirjoittanut noin ihan piruuttaan :-)
Olet kyllä ihan oikeassa, nyt nolottaa. Sitä aina mieltää häviön sellaiseksi, että maa vallataan kokonaan, ja kun otettiinkin vain pieni osa maata, niin ei näin käynyt, eli ei "hävitty", siis "voitettiin". Jatkossa pitää muistaa taas.
Lokakuun lopussa 1915 lähti suomalainen lähetystö Tukholmaan: senaattori Otto Stenroth, Samuli Sario, A. H. Saastamoinen ja Axel Lille. Aaro Pakaslahti kertoo tästä teoksessaan Suomen politiikka maailmansodassa. Ruotsin valtakunnanmarsalkka kreivi Douglas vaati Suomelta Pohjois-Suomea (Kemijoki rajaksi) ja tarjosi korvaukseksi "niin suuren osan Venäjän Karjalaa kuin se haluaisi".
Suomalaisten lähetystö ei kuitenkaan halunnut luovuttaa Pohjois-Suomea, mitä Ruotsi yritti anastaa vielä 1918.
lyyxem.freehostia.com/teljo.htm
Presidentti Relander kaatui ruotsalaismielisyyteensä kuusi vuotta sitten [1931]. Olin mukana siinä kokouksessa, jossa maalaisliitto päätti olla asettamatta presidentti Relanderia uudelleen presidenttiehdokkaaksi. Ja se tapahtui juuri hänen ruotsalaisystävällisen politiikkansa takia.
Presidentti Svinhufvud ei kaatunut yksin ruotsalaisystävälliseen politiikkaansa, mutta se kuitenkin hyvin oleellisesti edisti hänen kukistumistaan.
- Veikko Heiskanen, kansanedustaja (ml), professori
lyyxem.freehostia.com/1930.htm
Vuonna 1905 yleistä äänioikeutta vastusti "Huusis"-lehti. Linkissä Tuulispään pilapiirros.
Piikkilangalla aidattu koulu Espoossa talvella 1908
Vähävaraisten torpparien ja muonamiehien ponnistuksilla syntyi Luukkaan eli Luukin kansakoulu vuonna 1906. Jouluna 1907 C.G. Avellan teetti koulurakennuksen ympärille piikkilanka-aidan sekä karkoitti kevätlukukauden alussa kouluun pyrkivät lapset pois.
http://suomenmaa.bravehost.com/
Lähetä kommentti