Nyt tiedän taas, mitä sivustoa selaan heti kun aika käy pitkäksi: Kattavanoloista LEGO-katalogia. Muistan esimerkiksi elävästi, miten pienenä poikana, vuosikymmeniä sitten, leikin moottoripyöräpoliiseilla, jäteautolla ja bensa-asemalla. Tietenkin minulla oli myös kokoelma tielaattoja erilaisten liikennejärjestelyjen konstruoimiseen.
Pienenä pidin edellä mainitun kaltaisista erikoislegoista. Jos minulla kuitenkin olisi (edes joskus) lapsia, suosisin minäkin mieluiten perusrakennuspalikkasarjoja, joista voisi rakentaa mitä vain. Työtoveri vihjasi, ettei sellaisia oikein enää ole. En uskonut, kunnes kävin itse tarkistamassa tilanteen paikallisessa marketissa. Ei. Sen sijaan vain erikoistarkoituksiin sopivia Star Wars -legoja, kaupunkilegoja ja linna-Duploja (Duplojakin minulla oli, mutta kasvoin niistä melko rivakasti ulos päätellen siitä, ettei niitä meillä koskaan ollut pientä pikkukokoelmaa lukuunottamatta). Yhtäkään palikkalaatikkoa en nähnyt. Ei tietenkään väkisin. Onneksi on sentään vielä tietokonepelit, joita ihan hiljattain taidettiinkin taas Helsingin Sanomien nettipainoksessa hieman salaa paheksua. Aatella et kolmekymppiset - eli 70-80 -luvuilla syntyneet - pelaa jotai lapsellisii pelei!
1 kommentti:
Karsea kulttuurin rappio, että niitä peruslegoja ei enää myydä! Pitää pyytää vanhempia säilömään ne, mitä vielä jäljellä on, todella tarkkaan... :|
Lähetä kommentti