Tietysti aina voisi kertoa kuulumisista. Kesä meni autoilevaa elämäntapaa kypsytellessä, alkusyksy elokuvafestivaaleilla käydessä, loppusyksy puuhailin varjoissa työpaikan vaihtoa, ja alkutalven myötä byrokratia ja irtisanomisaika jäivät taakse. Työeläkevakuutusmaailma vaihtui henkivakuutusmaailmaan. Teorian kannalta hyppy on varsin pieni, mutta käytännössä muutos oli varsin iso yrityskulttuurin vuoksi, ja toisaalta valtiovalta ei puutu ihan yhtä tarkasti yhtiön tekemisiin, vaan yhtiöillä on omat tuotteensa, ja siis myös tuotekehitystä. Samankaltaisissa tehtävissä olen silti edelleen. Valitettavaa on se, että autoileva elämäntapakin jäi sitten paitsioon sen vuoksi, että työmatka suuntautuu nyt sellaisiin osiin Helsinkiä, joihin ei mielellään autolla kulje, eikä parkkitilaa ole kuin murto-osa siitä, mihin Espoossa työskennellessä sai tottua. Kulttuuriero porvarillisen Espoon ja viherhipsterillisen Helsingin välillä on suuri. Tietysti joukkoliikennevälineet mahdollistavat työmatkan käytön esimerkiksi lukemiseen, mutta nyt kun vihdoin ja viimein saatiin talvi, en oikein tahdo tarjeta - aamun ensimmäiset bussit ovat usein kylmiä.
Uutena vuotena oli parin kaverin kanssa ulkona. Haastoimme toisemme pudottamaan painoa terveellisempään suuntaan kesään mennessä. Oma tavoitteeni on 20 kiloa. Mikäli tihrustin tänä aamuna vaakaa oikein, on jäljellä 18 kiloa. Taktiikkani on toistaiseksi ollut jättää sokeri (lähes) kokonaan pois, tarkkailla annoskokoa työmaalla, ja joululahjaksi saamani Polarin Loop-rannekkeen pakot... innostamana käydä lenkillä lähes päivittäin. Myöskään olutta en ole kotona juonut, vaan jättänyt ne toistaiseksi satunnaisiin ulkoistuntoihin toveriseurassa. Näillä hypätään vuoteen 2014.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti