keskiviikko 25. marraskuuta 2009

Bukowski ja neljäs Houellebecq

Bloggaaminen on jäänyt taas vähän ikävästi. Ei ole tullut mieleen mitään, mistä olisi kehdannut kirjoittaa. Pari iltaa on mennyt lukiessani yhtä kirjaston kirjaa, jonka palautuspäivä on huomenna, ja halusin urakoida sen loppuun uusimatta lainaa. Täytyy kyllä sanoa, ettei Charles Bukowskin Naisia ollut kovinkaan häävi teos, eikä ainakaan antanut mitenkään mieltäylentävää kuvaa kyseisestä kirjailijasta, jolta olisin halunnut ennemmin lukea Postitoimiston, jota ei sieltä Entressen kirjastosta silloin löytynyt. Enemmän kuin juopon runoilijan toilailuista naismaailmassa, Naisia vaikuttaisi olevan jonkinlainen sarja kirjailijan mieleen tulleita juttuja, joita kirjailija itse - mutta ei oikein muut - voisi käyttää itsetyydytysfantasioina. Erityisen hauska se ei ollut, ja "naiset rakastuvat juoppoihin, lihaviin resupekkataiteilijoihin" on aika vanha posetiivi veivattavaksi. Kirja on kylläkin 70-luvulta kotoisin, mutta nähdäkseni se ei ole mitenkään erityisen lieventävä asianhaara. Saatan tietysti vain olla niin tyhmä ja sivistymätön, etten ymmärrä hienoa kirjallisuutta, vaikka lukisin sitä.

Toinen lukemani kirja, jota on kyllä vielä sata sivua jäljellä, on jälleen sitä Houellebecqiä. Mahdollinen Saari eli La Possibilité d'une Île kyllä rikkoo aiempien Houellebecq-kirjojen kaavan (tai peittää sen ainakin niin hyvin, että minä hämäännyn), mutta on se kyllä sitten myöskin varmasti huonoin - tai pikemminkin tylsin - hänen teoksistaan, jotka minä olen kirjastosta lainannut. Siinä on kuitenkin jonkinlainen järki ja sanomakin, jonka voin selvittää itselleni sitten, kun luku-urakka on ohi.

Ei kommentteja: