torstai 13. toukokuuta 2010

On siis kevät, kuljen Matinkylän rantaa

Ihan hyvä, etten ole vienyt pyörää korjaamolle. Polkupyörän kumit olivat tyhjentyneet vain hieman talven aikana, joten ne tuskin ovat mitenkään erityisen rikki. Pumppasin ne täyteen, ja sitten pyyhin kettingit viime vuonna Biltemasta hakemallani ketjuöljyllä. Aikaa kului ehkä varttitunti, siitäkin melkoinen osa käsienpesuun. Kävin 16 kilometrin testiajolla (Olari-Suomenoja-Martinsilta-Espoonlahti-Kivenlahti-Soukka-Kaitaa-Suomenoja-Matinkylä), ja pyörä pyöri tälläkin kertaa melkein kuin unelma. Muistelin pyörässä kuitenkin olevan jotain vikaa, ja sehän se olikin, että se narskuu ylämäkeen, vaikka miten loivaankin, poljettaessa. En ole varma, missä vika on, mutta jossain poljinten seutuvilta ääni kuuluu.

Helatorstainen Espoo oli melko rauhallinen paikka. Lähinnä lapsiperheitä ja yksittäisiä himourheilijoita näkyi liikenteessä, tosin Soukan ostoskeskuksella joku umpihumalainen nuori mies huusi jotain nuorelle naiselle. Tulkitsin tilanteen akuutiksi parisuhdekriisiksi, vaikka en kyllä saanut miehen mölinästä sanaakaan selvää muuten kuin "heiiiiiii!!!". En tiedä, olisiko pitänyt jotenkin seurata tilannetta. En voi tietää, syyllistyinkö välinpitämättömyyden syntiin: ehkä mies uhkaili tyttöä jotenkin, ja minä vain nokka pystyssä pyöräilen ohi välittämättä laisinkaan kanssaihmisen ahdingosta. Toisaalta en haluaisi joutua samaistetuksi niihin "herrasmiehiin", jotka partioivat kaupunkien yössä voidakseen hakata naisille rumasti sanovat miehet tohjoksi. Raja inhimillisen välittämisen ja nokkani pistämisen asioihin, jotka eivät minulle kuulu, välillä on häilyvä.

Joku oli ottanut meidän sisäpihalla kaupunkitilan haltuunsa. Pihalaatoilla oli pastellivärein kirjailtuja kannanottoja, kuten "moi kaikki" ja "maito on pahaa". Olen eri mieltä maidosta, mutta tänään kokeilin sellaista juomaa kuin Coca-Cola Cherry. Pullollinen sitä tarttui mukaani R-kioskilla käydessäni. Luulen, ettei sitä tarvitse toista kertaa ostaa, mutta ei se varsinaisesti pahaakaan ollut. Ennen kaikkea se maistui merkillisesti tutulle, ja tulikin mieleeni, että maistuikohan Dr. Pepper samalta? Ainakin samantapaiselta. Pippuritohtori todella oli pahaa kun sitä muutama vuosi sitten koitin. Cherry oli kuin juomakelpoiseksi pehmennetty versio siitä.

1 kommentti:

Panu kirjoitti...

Minä taas olen tykännyt sekä kirsikkakokiksesta että pippuritohtorista.