Tarkoitus ei ole ollut laiminlyödä varsinaisen blogin kirjoittamista, mutta jostain syystä on vaan vähemmälle jäänyt. Kun ei ole sanottavaa, ei voi kirjoittaakaan.
Sain joka tapauksessa viimein katsottua loppuun MacGyverin kuudennen tuotantokauden jaksot. Katsoin alkukauden joskus kuukausia sitten, ja nyt viimeisen viikon aikana olen ahkeroinut loppujen kanssa. Matkiakseni bloggaajatoveria, voisin laatia lyhyen yhteenvedon jaksoista.
Tough Boys: Jengiläiset taistelevat väkivalloin crackia vastaan. Takapiruna häärii valkoinen, miespuolinen valtaväestön edustaja. Ihan yllättävän viihdyttävä jakso ansoineen.
Humanity: Teki tiukkaa muistaa, millainen jakso oli kyseessä. Lunttasin. Tässä MacGyver ramppaa metsässä ulkomaalaisen, mutta valkoihoisen miessotilaan kanssa, joka on pahan diktaattorin aivopesemä ja koko ajan aikeissa tappaa Macin. Onneksi Mac saa opetettua jääkärille ihmisyyttä. Ollaan kavereita. Olen varma, että tällainen ihan samanlainen jakso oli myös jossain sarjan ensimmäisillä kausilla.
The Gun: Aseiden, ja erityisesti yhden aseen, olemassaolo tekee ihmisten elämistä niin kurjaa. Aseet olisivat kiellettävä. Takapiruina häärivät valkoihoiset asetehtailijamiehet.
Twenty Questions: Teinitytöllä on alkoholiongelmaa ja rötösteleviä kavereita. Ja yksi MacGyver-kaveri. Mac opettaa, että alkoholi on paha. Jaksossa kuitenkin on ihan kiva kohtaus, jossa auto roikkuu kallion kielekkeeltä ja tippuu. Pahiksina toimii valkoihoiset nuoret aikuisroistot, sekä mistään mitään ymmärtämätön ja ongelmat maton alle lakaiseva valkoihoinen kapitalisti-isä.
The Wall: Ihan kelpo seikkailukertomus valhettelevasta naisesta, valkoihoisista Stasin miesagenteista ja kultaa piilottelevasta juutalaisesta.
Lesson in Evil: Tohtori Zito, joka muistuttaa kieltämättä hieman Hannibal Lecteriä, vaikka Hopkins ei tuolloin ollut vielä rooliin astunutkaan, tekee paluun. Loistojakso. Oikea murhaaja (valkoihoinen, mutta iäkäs mies), mysteeri ja jännitystä.
Harry's Will: Macin 5. tuotantokaudella kuollut isoisä on jättänyt jälkeensä testamentin. Jakso on urheilumyönteisyydestään huolimatta ihan hyvä, mutta ennenkaikkea hauska. Kutoskauden kermaa.
MacGyver's Women: Jakso kuvauksen mukaan Mac näkee taas unta villistä lännestä, ja jaksossa puidaan MacGyverin lukemattomia ex-heiloja. Itseasiassa luulen, että jätin jakson suosiolla väliin, ainakaan mitään tuoretta muistikuvaa sen katsomisesta minulla ei ole.
Bitter Harvest: Mac puolustaa viljelijäparkoja pahoja valkoihoisia miehiä vastaan, jotka haluavat käyttää tuholaistorjunta-aineita pelloilla. Saarnaaminen ja partiopoikamentaliteetti ei oikein ole minun mieleen, vaikka jakso ei huonoimmasta päästä olekaan.
The Visitor: Avaruusolennot (!) vokottelevat pienen maalaiskaupungin Jumalaa pelkääviä asukkaita planeetalleen. Mac osuu paikalle ja paljastaa valkoihoisen valtaväestöpariskunnan kierot juonet, joiden läpi jakson ärsyttävä pikkupoikakin näki. Plussaa kuitenkin siitä, että jakso vihjaa avaruusolentojen olevan voimakkaalla brittiaksentilla puhuvia herrasmiesmäisiä pölyimurikauppiaita.
Squeeze Play: Mac selvittää urheilufanaatikko-tyttären kanssa tämän pesäpalloilijaisään kohdistuvia kiristysyrityksiä. Että saadaankin aikaan hirveä haloo joidenkin pesäpallokorttien vuoksi. Pesäpallotaito myös pelastaa päivän ja pahat valkoihoiset miehet saavat ansionsa mukaan.
Jerico Games: Mac kohtaa entisen high school -heilansa, jota tämän ilkeä, rikas valkoihoinen aviomies hakkaa. Mutta myös valkoihoiset naiset osaavat olla kostonhimoisia psykopaatteja, etenkin vanhoja takatukkaisia rakastettujaan kohtaan. Venäläinen nuori jääkiekkoilijamies ei ole yhtään huvittava - ehkä Itä-eurooppalainen amerikanpalvonta huvitti joskus Neuvostoliiton aikoihin, muttei enää.
The Wasteland: Paha kapitalisti yrittää rakennuttaa kaupunkia alueelle, joka Macin ja kumppanien mukaan muuttaisi maan parissa vuosikymmenessä joutomaaksi. Onneksi valkoihoinen kapitalistimiehemme ei olekaan pohjimmiltaan paha, ja oppii läksynsä. Alussa on kyllä kiva lentohiekkakohtaus, ja Macin rakentama selkäreppuhelikopteri kirvoittanee hyväntahtoiset naurut.
Eye of Osiris: Selkeä Indiana Jones -tribuutti - etenkin aloituskohtaus on hyvin monia yksityiskohtia myöten selvä kunnianosoitus Kadonneen Aarteen Metsästäjien alkukohtaukselle. Viinan juonnin sijasta vain heitetään noppaa. Jakso huipentuu täysansoitettuun Aleksanteri Suuren hautakammioon. Kauden parhaimmistoa hupsutuksineenkin.
High Control: Mac soluttautuu moottoripyöräjengiin ("The name's Mechanic") ja sotkee näiden huumeenmyyntiongelmat. Sopassa mukana myös Macin vankilatuttu, joka on päässyt ehdonalaiseen. Peruskauraa.
There But For the Grace: Sosiaalityöntekijä MacGyver tutkii kodittomia auttaneen papin murhaa. Käy ilmi, että kodittomat tappoi hänet - mutta tietenkin pahan, rahanahneen valkoihoisen kalapuikkoviiksen käskyttämänä. Tämäntyyliseksi jaksoksi ihan kelpo.
Blind Faith: Pete joutuu myöntämään viherkaihin ja sen välittömät vaikutukset. Näinkin keskeiseksi jaksoksi vähän hillitty, mutta sijoittunee kauden kärjen tuntumaan. Jotenkin kuitenkin vähän häiritsi se, miten pakkoliikkeenomaisesti Mac vammautettiin, jotta Pete pääsisi tuntemaan olonsa hyödylliseksi.
Faith, Hope & Charity: Valkoihoiset, rahanahneet miehet aiheuttavat ongelmia, kun MacGyver on loukkaantunut harmaasusia pelastaessaan ja joutunut kahden kahjon mummelin hoiviin. Jaksoon on ujutettu myös tökkivää tupakkavalistusta - en minäkään tupakointia puolusta, mutta en toisaalta kestäisi kuunnella enää yhtään "hyi, miksi sinä noita syöpäkääryleitä poltat"-itkua. Jaksossa on pari hauskahkoa jekkua, mutta kokonaisuus on vähän tympäisevä.
Strictly Business: Murdoc palaa työelämään. Entinen työnantaja on suostuvainen yhdellä ehdolla: MacGyverin on kuoltava. Näin ollen Murdoc järjestää ensin tilaisuuden maksaa takaisin viidennellä kaudella ottamansa kiitollisuudenvelan, ja tämän jälkeen jahti voi alkaa. MacGyver menettää muistinsa onnettomuudessa, johon liittyy melko isokokoinen sinko, ja Murdoc esiintyy MacGyverinä pahaa-aavistamattomille, pahaa valkoihoista ja rikasta miestä karussa oleville äidille ja tyttärelle. Kauden ehdottomasti paras jakso, ja yksi koko sarjan parhaita jaksoja. Mutta niinhän Murdoc-jaksot melkein aina. Bonuksena näemme Murdocin paatuneen ammattirikollisen hommissa: ruokavarkaissa.
Trail of Tears: Ja sitten paluu arkeen. MacGyver puolustaa intiaania taistelussa pahoja, valkoihoisia ja kapitalistisia sähköyhtiön miehiä vastaan. Lisäksi MacGyver näkee pitkän intiaaninäyn. Poh hoh. Triviana kuitenkin mainittakoon, että jaksossa nähdään MacGyverin kaveri Willis, jota esittää Bruce "Byers" Harwood, sekä tuomarin roolissa puuhasteleva William "Tupakkimies" B. Davis samassa kohtauksessa. Vain paria vuotta myöhemmin samat kaverit nähdään ainakin samassa sarjassa, ja Harwoodin hahmossa on silloin jo luonnetta.
Hind-Sight: Pete makaa sairaalassa odottelee silmäleikkaustaan ja säälii itseään. MacGyver yrittää piristää. Valitettavasti piristys tapahtuu aiemmista jaksoista leikatuista kohtauksista, ja katsojaa ei ainakaan näin DVD-aikoina oikein piristytä. Ehkä tällaisilla jaksoilla oli jonkinlainen rooli silloin, kun televisiosarjojen seuraaminen oli luonteeltaan jotenkin erilaista - kun katsottiin vain yksittäisiä jaksoja, ei sarjaa, ja tauot tuntuivat ainakin pikkupojasta melko satunnaisilta. Tällöin oli ehkä mukava katsella jaksoja, jotka muisti vain vaivoin, tai joita ei ollut nähnyt ollenkaan. Oli miten oli, kauden huonoin jakso.
Kaikkiaan edes kutoskausi ei ollut ihan niin huono kuin muistin. Toisaalta jaksoista nauttiminen vaatii vähän sitä, että suodattaa saarnat ja opetukset pois, ikään kuin ne olisivat jotenkin irrallaan jaksoista. Muuten voi moni jaksoa tuntua vielä paljon lattemmalta kuin se todellisuudessa onkaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti