Välistä tuntuu turhalta harrastaa bloggausta, kun muut sanovat kaiken paremmin - tai ylipäätään muille tulee mieleen jotain sanottavaa jostain mielenkiintoisesta näkökulmasta. Tommipommin kaksi uusinta, Sunnuntaiaamun teemakirjoitus ja Nolous, ovat parhaita lukemiani blogikirjoituksia vähään aikaan.
Nyt en voi kirjoittaa mistään. Lukemalla itseäni parempien kirjoittajien tekstejä rimani nousee aina niin korkealle, että jos yritän ylittää sen, syyllistyn alhaiseen imitointiin ja plagiointiin. En kyllä ole ihan varma, miten tilanne eroaa siitä, kun vaikutteita imetään jostain muualta - kirjoista, lehdistä, radiosta tai aseman vessan seinältä. Blogimaailman sisällä tapahtuva vaikuttuminen tuntuu jotenkin suoremmalta ja siten ilmeisemmältä, kun taas kirjoja lukemalla vaikutteet kasautuvat ja siirtyvät blogimerkinnäksi soveliaalla viiveellä. Tarkoitan siis, että yksittäistä vaikuttajaa on tällöin paljon vaikeampi yksilöidä, ellei kyseessä ole jokin aivan uniikki kirjallinen maneeri, josta tämä vaikuttaja on tunnettu.
Jahkaillessani tällaista tulen tietenkin häpeilleeneeksi täysin harmitonta asiaa. Ihan kuin yrityksessä tuottaa sellaista tekstiä, jollaista haluaisi itsekin lukea, on jotain pahaa.
(Lisätty 9.11.2008 21:09)
2 kommenttia:
Oho, olipa kieltämättä hämmentävä kirjoitus tuo Nolous. Melkein tässä kokee valaistuneensa.
Joka tapauksessa tunnistan kuvaamasi ilmiön siitä, että tutustuttuani Oden blogiin en ole enää kehdannut ottaa mihinkään yhteiskunnalliseen kysymykseen kantaa. Ongelmanhan voi ratkaista kirjoittamalla jostain latteasta aiheesta, kuten Bondista. Vihjeeksi vain.
Bondista on kyllä tehty yliopistotason tutkielmiakin - mielestäni ainakin Umberto Eco on kirjaillut jotain akateemista siitä. Tosin luultavasti Flemingin kirjoista. Parempi kun ei etsi sitäkään työtä käsiinsä, niin jää edes jokin kirjoituskelpoinen aihe.
Meinasin kyllä kirjoittaakin Bondista - en voi kuin ihmetellä, miten kaikkien aikojen huonoin Bond-tyttö valittiin kaikkien aikojen parhaimmaksi Bond-tytöksi. Jätin sitten kuitenkin kirjoittamatta, sillä enhän halua olla seksistinen sovinistisika.
Lähetä kommentti