lauantai 23. toukokuuta 2009

Jari Tervo

Avasin kesäkauden ainakin siltä osin, että vetäydyin parvekkeelle juomaan kahvia ja lukemaan kirjaa nojatuolilla, jonka rahtasin viime kesänäkin aina parvekkeelle kyseistä tarkoitusta varten. Nyt se tuoli on siellä ilmeisesti pysyvästi, kun se ei enää sisällekään mahdu, mutta tänään totesin ensimmäisen kerran myös tarkenevani siellä, vaikka päivä onkin ollut sateinen, eikä varsinaisesti lämmin.

Lukemistonani oli Jari Tervon 'Minun sukuni tarina'. Olen joskus antanut itseni ymmärtää tovereiden puheista, että Tervo olisi halveksittava kirjailija. Aiemmin lukemani 'Poliisin poika' (työkaveri siis lainasi minulle kolme kappaletta Tervoa yleissivistysmielessä) oli ihan viihteellinen, "ihan hyvä", mutta ainakin tätä voisi kutsua jo varsin luettavaksi. Ei nyt mitenkään huipputasoa, mutta huomasin kirjailijan sanankäytön onnistuneen osumaan huumorintajuuni. Lisäksi kirjailijan arkea kuvailevat kohdat on helppo nähdä mielessään, sillä arki sijoittuu naapurikaupunginosaan, Olariin. Tämä ei tietenkään ole mikään kirjallinen ansio, mutta madaltaa hieman minun nauttimiskynnystäni.

Noin muuten olen tuskaillut taas sen ajatuksen kanssa, että ennemmin tai myöhemmin olisi hyvä, jos ryhtyisi asuntovelalliseksi, niin että pääsisi ennen vanhuuseläkettä nauttimaan velattoman arjesta turvatussa ympäristössä. En vain välillä ymmärrä, miten kellään on varaa asuntoon. Lähden siitä, sellainen tulisi kustantamaan yli puolitoistasataatuhatta, enkä laske siihen korkoja. Ensin pitäisi säästää kymmenen vuotta rahaa, että saisi sillä lainalleen takuuden, ja sitten pitäisi vielä lyhennellä vuosikausia, ellei sitten aseta kuukausittaista lyhennyserää niin suureksi, ettei ole enää varaa muuhun. Eri asia tietysti, jos saisi jonkun jakamaan kustannukset, tosin tällöin asunnonkin tulisi olla isompi. Näppituntumani kuitenkin on, ettei kaksio maksa kaksi kertaa yksiön hintaa.

Sen verran tosissani olen asunnon kanssa, että avasin itselleni säästötilin. Siirsin sinne pari tonnia, ja niin kauan kunnes opintolaina on maksettu, pyrin siirtämään sinne nelisensataa euroa kuussa. Tuntuu hieman toivottamalta urakalta.

Ei kommentteja: