sunnuntai 4. lokakuuta 2009

Keskiluokkaisuus

Juuso kommentoi toissapäiväiseen asuntosäästämismerkintääni, että keskiluokkaisuus on ihan kiva olotila. Olen samaa mieltä, mutta en ole ihan varma, mitä tarkoittaa keskiluokkaisuus. Sanana se tuo tietysti mieleen kaikenlaista, ja monilla varmaankin kuvan jostain pysähtyneestä, pystyynkuolleesta perhe-elämästä jossain kloonirivitalossa, johon kuuluu vuotuinen etelänmatka, tila-auto.

Ehkä. Mutta jotenkin määritelmänä se kuulostaa vähän liian yksinkertaiselta. Itse ehkä määrittelisin keskiluokkaisuuden jotenkin niin, että se on elämää, jossa epävarmuustekijöiden määrä on pieni ja joka on stabiilia. Puhutaan siis elämästä, jossa pysyvyys on oleellinen elementti - parisuhde (jos sellainen on) on vakiintunut, tulonlähde on vakaa, ja ennakoimattomat kohtuulliset muutokset ympäristössä eivät horjuta korttitaloa. Tämä ei tarkoita elämättömyyttä eikä pysähtyneisyyttä, vaan pyrkimystä pois siitä, mikä usein leimaa huonompiosaisten arkea: epävakaita olosuhteita, jatkuvia kriisejä - ns. rankkaa elämää, jota (erään bloggaajan ajatuksia lainaten, mikäli olen ne oikein ymmärtänyt) usein pidetään elämänä, jollainen minunkin on joskus käsketty hankkia. No, opiskelijana elämä oli kyllä melkein yhtä kriisiä ja hattutemppujen suorittelua rahojen riittävyyden takaamiseksi, ja sain siitä kyllä sen 5 vuoden aikana ihan tarpeekseni, kiitos vain.

Määritelmäni keskiluokkaisuudesta on kuitenkin vähän epätäydellinen sillä luulen, että siihen kuuluu vielä paljon muutakin. Itse en koe kuuluvani keskiluokkaan (korkeintaan alempaan), vaikka täytänkin kai yllämainitut kohdat. Elän toisaalta vähän kuin opiskelijapoika, joka ei viitsi juuri vaivautua pitämään asuinympäristöään siistinä, ja jolla jonkun tieteissarjan katseleminen jotain keskiolutta (...) samalla nauttien vie voiton kaikesta muusta. Kenties keskiluokkaisuuteen vaaditaan se omistusasunto ja asuntolaina, joka antaisi viimeisen silauksen pysyvyydelle. Noin muuten pidän omaa elämääni hyvänä, ja keskiluokkaisuuden tavoitteluni ajattelen tarkoittavan nykyisen elämäni vahvistamista ja jonkinlaista aikuistamista, jota en kylläkään osaa määritellä. Valitan näitä määritelmiä määritelmien päällä, mutta ajatukseni lienee tullut selväksi.

Ei kommentteja: