Menin avaamaan asuntosäästötilin, eli sellaisen ASP-tilin. Parissa vuodessa pitäisi saada (ja saankin) 15000 euroa kasaan, niin pääsisin tavoitteeseen, josta pankin edustajien kanssa sovin, mutta joka ei onneksi ole mitenkään sitova. Pari huonompaa puolta asiassa kyllä on: ensinnäkin korkotukilainan katto on melko naurettava - Espoossa ja Vantaalla vain 125.000 euroa. Toisekseen totesin, ASP-tilillä säästöt kasvavat huonommin korkoa kuin muualla (en tosin ole ihan varma, onko se lopulta niinkään), mikä houkuttelisi keinotteluun, eli minimisäästösumman täyttämiseen neljännesvuosittain, ja pitäisi sillä välin varsinaisia säästöjä tuottavammissa kohteissa. Tämä ei oikein osu yksiin sen kanssa, että olen toisaalta ymmärtänyt ASP-lainan jonkinlaiseksi sosiaaliseksi etuudeksi, jonka yksi tehtävä on valmistaa nuori tuleviin lainanlyhennyksiin. Riskinähän tässä on se, että jos haluaa sen kolmen tuhannen euron säästöpalkkion, niin kovin pitkään ei ehdi korkoutella rahoja muualla, kun pitäisi pitää huoli, että sitten oikealla hetkellä tilillä on tarvittava määrä rahaa. Saahan sitä kerralla tallettaa ylikin kolme tuhatta euroa, mutta siitä oli jotain pientä haittaa. En muista enää, mitä. Joka tapauksessa tällä hintatasolla kolme tonnia, vaikka sinänsä onkin huomattava summa, ei oikein tunnu missään. Toista se olisi, jos asuisi jossain pienessä kaupungissa pohjoisempana, jossa kolme tonnia voisi olla jo se kymmenen prosenttia asunnon hinnasta.
Kaitpa tämä joka tapauksessa on taas askel kohti jotain keskiluokkaisuuden kuvitelmaa. Rivitalonpätkä, kultainen noutaja, farmariauto (ajokortista viis), puolitoista lasta ja vaimo, here I come! Espoossahan asunkin jo valmiiksi.
5 kommenttia:
Me ollaan kans päätetty lähtee tohon ASP-touhuun (mä kutsun sitä ASAP-lainaksi xD ) mutta ei olla saatu aikaiseksi käydä pankissa. Mua kan svähän epäilyttää se kun summa on kuitenkin ihan naurettavan pieni näillä hintatasoilla ja sitten musta vähän tuntuu että tästä voi hyvinkin kehkeytyä jonkinlainen kriisi tästä rahan säästämisestä vs. käyttämisestä :P Äh, en tiedä. Hirmu hankalia asioita jotenkin :/
Ne rajatkin tosiaan tuntuvat siltä, että koko juttu on suunnattu kakskymppisille, jotka haluavat omistusasunnon ja joille kelpaa se vähän vaatimattomampi ensiasunto. Näin melkein kolmekymppisinä (kääk) on jotenkin tavoitekin ikään kuin sellainen, että hyppää suoraan ensiasunnon ohi toiseen asuntoon. Eihän siinä muuta, kuin että ylimenevältä osalta pitää ottaa "normaalia" lainaa, jolle pitäisi vakuudet keksiä. Täytyy toivoa, että ne tarkistaa noita rajoja parin vuoden sisällä, tai että asuntojen hinnat kääntyvät laskuun. Lehdissä kyllä kohkataan, että lähtevät nousuun, mutta niissä uutisissa yleensä tietolähteenä ovat kiinteistönvälitysfirmat. Kuvittelisin, että jos kerta työttömyys tästä vielä jonkin aikaa on kasvamassa, niin tulisi tilanne jossa joidenkin on pakko myydä asunto hintaan mihin hyvänsä, ja sen kuvittelisi vaikuttavan markkinoihin yleisemminkin. En tosin ole asiantuntija, joten voi olla että olen vaan väärässä.
Tarkoitatko kriisillä sitä, että "säästää yli varojen"? Tässähän pitää siis minimissään säästää se 150 euroa neljännesvuoden aikana, eli ajattelisin että jos tekee mieli jotain isompaa (käydä jossain matkalla, hankkia jotain muuta), niin mikään ei estä säästämästä minimimäärää. Ainakin minulle sanottiin, että vaikka lainahakemukseen kirjattiinkin jonkinlainen vakiosäästötavoite, niin ne eivät seuraa ollenkaan sitä, että alittuuko se vai ylittyykö. En sitten tiedä, onko muissa pankeissa toinen meininki.
Kriisillä tarkoitin sitä että mahdollisesti tää eukko oisi valmis säästään enemmän kuin tuo miespuolinen ja siitähän soppa syntyy kun ei voi pakottaa toista säästää enempää kuin haluaa mutta toisaalta itseään turhauttaa säästää jotain lapsellisen pientä summaa jos enempäänkin pystyisi. Toisaalta, en edes tiedä, pystyisinkö.
Onneksi olkoon! Olen samaa mieltä siitä, että ASP:n korkotuetun lainan elinkustannusindeksikorjattukin yläraja kuuluu hellahuone ja ulkohuussi -aikaan tai ainakin jonnekin 80-luvun alkupuolelle (tai syvimpään 90-luvun lamaan). Mutta hyvä piirre on se, että kun säästötavoite on kasassa, on pankinjohtaja se, joka tulee lakki kourassa vastaan lisälainatarjouksen kanssa.
Ja keskiluokkaisuus on ihan kiva olotila.
Yhdeksän kvartaalin päästä (aikaisintaan) nähdään, millainen lakki pankinjohtajalla on! Toivon todella, ettei asuntojen hinnat tästä hirveästi enää kasva, sillä muuten voi venähtää. Asuntoasioita miettiessä harmittaa, ettei esimerkiksi Oulusta löytynyt samanlaista työpaikkaa.
Keskiluokkaisuudesta täytynee kirjoittaa oma merkintä vielä, mutta olen kyllä samaa mieltä.
Lähetä kommentti