Tähyilen parin vuoden päähän

Uuden asuntosäästösopimukseni innoittamana ajattelin alkaa kartoitustyöt niin että sitten, kun asia todella käy (tai käy todella) ajankohtaiseksi, tiedän vähän mitä paikkoja pitää silmällä. Pidän kyllä Matinkylästä, mutta valitettavasti tämä pohjoiskaistale on vähän kallis ja, no, myönnetään, että kaipaan parin vuoden päästä luultavasti tosissani vaihtelua, enkä kuitenkaan viitsisi vaihtaa toiseen vuokra-asuntoonkaan, koska inhoan muuttamista. Minulla ei kyllä hirveästi reunaehtoja ole. Sen pitäisi kaiketikin olla kerrostalo, joukkoliikenneyhteyksien ja palvelujen pitäisi olla suht' lähellä, mutta paikka ei saisi olla liian rauhaton eikä toisaalta liian rauhallinenkaan. Plussaa tulisi rautatiemiljööstä, mikä taas rauhattomuusehdon kanssa on vähän hankala yhtälö täällä.

Aiemmin syksyllä kävin jo katselemassa Espoon Kauklahtea, mutta en oikein pitänyt siitä. Rautatie-ehdon se täyttää kyllä, mutta palvelut ovat vähän huonot, ja kun sen lisäksi työmatkassa vielä kestäisi, niin enpä tiedä. Eilen kävin sitten tutustumassa toiseen paikkaan, joka on käynyt mielessäni aika ajoin sen jälkeen, kun näin kesällä siellä olevan myynnissä kohtuuhintaisia luukkuja. Nyt tarjonta on heikompaa, mutta helsinkiläinen Pajamäki vaikuttaa ihan kohtuulliselta paikalta. Pitäjänmäelle on lyhyt matka, kuten myös radanvarteen. Töihin pääsisi Jokeri-linjan kyydissä koko matkan, eli ilman vaihtoja. Paikalliset palvelut (apteekki, parturi-kampaamo, kapakka ja Siwa) nyt eivät ihan vakuuttaneet, mutta Pitäjänmäen läheisyyden vuoksi sen voinee antaa anteeksi.

Tervetuloa Pajamäkeen.

Alueella on vain kaksi katua (Pajamäentie ja Poutamäentie), jotka risteävät kahdessa kohtaa. Tässä toinen risteys.

Apteekki vaikuttaa omituisen suurelta, kun ei alueen muut palvelut oikein vakuuta.

Siwa, ja sen vieressä paikallinen pubi, jossa en kehdannut lauantaiaamuna käydä, jos se nyt edes oli auki.

Alueella oli metsäisiä polkuja, joista pääsi ainakin Talin siirtolapuutarhoille, Vermon raviradalle ja jonkinlaiselle linnoitusalueelle juoksuhautoineen.

Ulkoilumahdollisuudet miellyttävät ainakin minua, tämäkin kohta kun olisi alle kilometrin päässä.

P.S. Kävin lopuksi vielä Pitäjänmäen puolella pizzalla. Paikan nimi taisi olla Pitäjänmäen pizzapalvelu. 5 euron pizza, ja hinta-laatusuhde oli erinomainen. Jos asuisin seudulla, niin voisin käydä useastikin. Lähistöllä oli muitakin pizzapaikkoja, jotka mainostivat viiden euron hintaa. Kilpailu kai pitää hinnat hyvällä tasolla. Juoma hanasta maksoi euron.