tiistai 14. huhtikuuta 2009

Olo on kuin maanantaina

Tilaamani elokuvat saapuivat. Tiedän, ettei sillä ole mitään väliä, mutta joskus vähän kiusaa ruotsinkieliset kannet Arkiv X -juttuineen. En ymmärrä miksi, koska mitäänhän ei oikeastaan ole menetetty, kunhan mukana on alkuperäinen ääniraita ja tekstitykset englanniksi tai suomeksi. Tosin minulle tekisi ainoastaan hyvää katsella ilman tekstityksiä, sillä kuullunymmärtämisessä jos jossain minulla on parantamisen varaa englannissakin, vaikka vielä ylimielisenä lukiolaisena olinkin ylpeä englannintaidoistani.

Aamulla oli edelleen kurkku hieman kipeä, mutta lähdin silti töiden jälkeen jopa kuntosalille. En tiedä, oliko se sitten kovinkaan järkevää. Huomenna tiedän varmaan paremmin. Tästä syystä en tehnyt myöskään ihan normaalia suoritustani. Olisi lopulta kuitenkin ollut varmaan ihan se ja sama, teenkö 100 % vai 95 % normaalista salikeikasta. Jos olen huomennakin vielä kunnossa, menen uudestaan. Ajattelin omaksua kolmen viikkokerran tahdin siinä toivossa, että tuloksiakin alkaisi näkymään - missään nimessähän siellä ei käydä siksi, että se olisi jotenkin mukavaa. Suhtautumiseni kuntosaliharrastukseen on edelleen puhtaan utilitaristinen. Nauttivatkohan ne muut siitä? Joka kerta siellä on kuitenkin ne samat naamat.

Ei kommentteja: