Laukku on melkein pakattu - ja tyhjää tilaa jäi puolet. Onneksi siinä on tavallaan väliseinät, joten enköhän saa Prahasta viinatkin kotiin asti ehjänä. Tässä vaiheessa muistin taas, että olisi pitänyt tehdä laukusta tunnistettava vaikka jollain tarralla. Unohdin. Matkalle taidan ottaa lukemiseksi pari päivää sitten aloittamani Umberto Econ 'Kuningatar Loanan arvoituksellinen liekki', joka on varmaan helppolukuisinta Ecoa koskaan (minulta suurimmaksi osaksi ohimenevästä) intertekstuaalisuudesta huolimatta.
Yritin vähän kartoittaa, mitä kaikkea minun pitäisi matkoillani nähdä, ja miten järjestelen päivät. Kyllä minulla varmaan menee huominen - saavun perille hieman ennen yhtätoista - ja torstai ihan olennaisimpien turistinähtävyyksien kimpussa. Sain työkavereilta lainaan lukuisia Praha-opuksia, ja yhdessä on laadittu erinomaisilta vaikuttavia kävelyreittejä kaupungin alueella. Toisaalta ne rajaavat menemisiäni hieman turistisektorin sisäpuolelle, mutta toisaalta taas ei liene vaikeaa laatia omia sivupolkuja. Perjantaina ajelen varmaankin paikallisella metrolla ja raitiovaunuilla vähemmän suunnitelmallisesti. Lauantaina ei paljoa enää ehdikään, aamiainen hotellilla ja sitten lentokentälle. Oikeastaan olisi saanut olla yksi päivä enemmän, näin etukäteen manaten.
Nyt nukkumaan. Herätys on aikaisin. Menen lentokentälle ekstra-aikaisin siltä varalta, etten jotenkin omituisesti osaa tai ymmärrä jotain. Lisäksi ajattelin, että koska tämä nyt kuitenkin on ensimmäinen kerta oikein lentokoneella, niin ehkä lentokentällä hengailu ja aamukahvit voidaan laskea osaksi matkaa. Suosin julkisia. Päivän ensimmäisellä 112:lla Kamppiin, monen metrin matka metrolla rautatieasemalle ja sieltä 615:teen. Prahan päässä ostan 3 vuorokauden matkailijalipun, bussilla 100 jonnekin - sen päätepysäkki on ymmärtääkseni metroasemalla (joku Zlikc tai jotain), josta pääsen melko jollekin toiselle asemalle (Kr... jotain. Tunnistan sen sitten kun näen) joka on muutaman minuutin päässä hotelliltani. Tosin huoneen saa vasta kahdelta iltapäivällä, mutta ehkä sitten keksin vain jotain.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti