Periaatteessa odotan innolla ensi viikon matkaa, ja ennustan, että seuraavat kaksi työpäivää kuluvat varsin niukkamotivaatioisissa merkeissä. Kuitenkaan en ole jaksanut hirveämmin häslätä suunnitelmien ja muiden valmistelujen kanssa. Huomenna tai tiistaina pitäisi kai käydä hakemassa korunoita. En tiedä, kuinka paljon olisi hyvä määrä. Ajattelin, että enköhän paria sataa euroa vastaavalla määrällä pärjää, mutta onko se sitten liikaa? Ainakin viralliset ohjeet ja muut tietolähteet varoittavat ottamasta liikaa, mutta perusteluja en ole oikein kuullut. Lisäksi tänään huomasin lentolipuissani omituisen huomautuksen, jonka mukaan minun pitäisi varautua esittämään jonkinlainen tunniste, jonka kuulemma olen antanut matkavarausta tehdessäni. Kumma vaan en muista antaneeni minkäänlaista tunnistetta. Mihin ihmeeseen se voi viitata?
Motivaatio on kyllä muutenkin kateissa. Pitäisi melko kovalla tohinalla valmistautua kuukauden päästä olevaan kirjanpitotenttiin, mutta tällä hetkellä ei kiinnostaisi yhtään. Kiinnostuksen puutetta ei voi oikein laskea matkankaan piikkiin, sillä olisin esimerkiksi tänään voinut hyvinkin lukea, mutten viitsinyt. Katsoin mieluummin elokuvia. Ensimmäinen oli eilen televisiosta tullut The Hunt for Red October. En ole mikään suuri sukellusvene-elokuvien ystävä, vaikka Das Boot onkin monta kertaa melkein lähtenyt DVD-kaupoista mukaan. Punaisen lokakuun metsästys oli joka tapauksessa ihan kelpo viihdettä. Katsellessani tuli mieleeni kielikysymykset. Elokuvassa on siis oleellisesti kaksi osapuolta: yhdysvaltalainen armeijaväki ja venäläisen sukellusveneen väki. Elokuvissa aina silloin tällöin tympii se, että kaikkialla maailmassa tunnutaan puhuvan oletusarvoisesti englantia jopa omien maanmiesten kanssa, ja vasta kakkosvaihtoehtona kyseisen maan valtakieltä (mikä sekin yleensä asetetaan jotenkin koomiseen valoon). Punaisessa lokakuussa asia hoidettiin ihan onnistuneesti: elokuvan alussa venäläiset puhuivat venäjää, joka kesken dialogin vaihtui katsojaystävällisesti englanniksi luoden näin vaikutelman, että venäjäähän ne siinä puhuvat, vaikka katsojasta kuulostaakin vähän toiselta. Kohtauksissa, joissa oli sekä venäläisiä ja amerikkalaisia, puhuivat venäläisetkin jälleen venäjää keskenään. Minua pisti kuitenkin korvaan se, että Sean Connery ei vaikuttanut pystyvän edes teeskentelemään venäläistä aksenttia ja puhetta.
Toiseksi katsoin vihdoin ja viimein Star Trek: The Motion Picturen. Ei se ollut ihan niin huono kuin odotin. Oikeastaan ainoa selkeä vika siinä oli se, että huomattava osa ajasta käytettiin haahuiluun ja fiilistelyyn. Jopa elokuvan alussa esitetään pari-kolme minuuttia lähes täysmustaa tähtitaivasta jonkinlaisen ambient-musiikin soidessa taustalla. Kirkin siirtyminen Maasta Enterpriselle kestää minuuttikaupalla herrojen taivastellessa hiljaisina näkymiä. Ensimmäiset 20 minuuttia elokuvasta kuluu tyhjään melkein kokonaan - ainoastaan alussa luodaan hieman jännitystä muutaman klingon-aluksen tuhoutuessa mystisesti. Sitten asiat muuttuvat jo paremmiksi, vaikka elokuva ei sinänsä ylitä missään vaiheessa kohtuullista TNG-jaksoa.
7 kommenttia:
Minä kyllä muistelisin, että pidin v-ger -touhotusta varsin sympaattisena ideana. Siinä on enemmän mielikuvitusta kuin normin mukaisessa "alienilla on ryppyinen otsa" -kehystarinassa.
Mikäli et jatkuvasti syö ja juo turistisektorilla, raha-arviosi on varmasti hyvinkin riittävä. Itse en koskaan vaihda rahaa, vaan nostan vasta paikan päältä Visalla. Rahanvaihtamisessa on toki se hyvä puoli, että silloin saa yleensä vähän pienempiä seteleitä kuin pankkiautomaateista -> ei tarvitse kuunnella narinaa vaihtorahan puutteesta.
Ongelmatilanteissa muuten eurotkin auttavat kummasti - muutama kaksikymppinen on ihan fiksua pitää jossain hyvässä jemmassa.
Niin, ja tuo tunniste. En tosiaan tiedä, mihin se viittaa, mutta tuskin mihinkään ihmeelliseen. EU:n sisällähän voi matkustaa sekä passilla että kuvallisella henkilökortilla. Sikäli veikkasin, että siinä tarkoitetaan passia, mutta ei puhuta passista, koska tunnisteeksi kelpaa myös tuo henkilökortti.
Niinhän se V'Ger-touhotus olikin ihan hyvää materiaalia - elokuvan ongelmat olivat muualla. Ihmettelen kuitenkin sitä, että ko. elokuvaa pidetään yleisesti sarjan ehdottomasti huonoimmista, vaikka esimerkiksi uuden sukupolven elokuvista kaikki (First Contactia mahdollisesti lukuunottamatta, joka sekään ei ole niin hyvä kuin annetaan ymmärtää) hävinnee sille. En kyllä muista kovin hyvin Insurrectionia ja Nemesistä, ainoastaan sen verran etten pitänyt niistä.
Pankkikortissani on onneksi Visa-ominaisuus, että sinänsä tuskin joudun rahallisiin vaikeuksiin, ellei minua sitten ryöstetä. Ehkä se on se ongelma liian käteisen kanssa. En kuitenkaan pidä ryöstöä todennäköisenä, kun ei tarkoitus ole kuitenkaan kapakoida kuin muutama olut koko päivän aikana. Lisäksi ottaisin mielelläni vähän liikaa, ettei tarvitse sitten kesken kaiken ruveta laskemaan sent... halereita.
Kysäisin töissä tunnisteesta. Ei täälläkään oikein tiedetty, mutta se ehkä liittyy siihen, että lentoliput ovat jonkinlaisia E-lippuja. Ehkä minun ei kuulukaan tietää tunnistetta, tai sitten joissain muissa matkadokumenteissa se löytyy. Ainakin jossain oli jonkinlainen vahvistuskoodi, ehkä se viittaa siihen. Joka tapauksessa, eräs työkaveri oli matkustanut taannoin, eikä siltä ollut kysytty mitään sellaista, vaikka lipussa oli ollut maininta.
Tarkoitatkohan sita lentolipun varauskoodia? Se on siis kirjain- ja numeroyhdistelma ja nykyaan yleisessa kaytossa. Kaytannossa esim. Blue1 ei ainakaan edes kysy tata, vaan passin perusteella varmistetaan, etta henkilolta loytyy lippu kyseiselle lennolle. :)
Parisataa luultavasti riittaa erittain hyvin.
Hyvaa matkaa! :)
(Sorry puuttuvat kirjaimet.)
Iskin turistivaihteen silmään, ja kävin oikein matkatoimistosta kysymässä, että mitäs ihmettä. Sielläkin vain leviteltiin käsiä ja sanottiin, että se tarkoittaa käytännössä passia. Suoritin samalla neitsytmatkani Forexiin. Nyt on viisitonnia paikallista valuuttaa. Sen luulisi riittävän, jos vielä välttää taksimatkoja, siis jos uskaltaa lentokentän ja hotellin välisen matkan taittaa julkisilla.
Kiitos toivotuksesta! Jännitys ei vieläkään ole noussut, mutta kai se keskiviikkoaamuna sitten.
Nähdäkseni Insurrection on aliarvostettu, mutta tästähän olemme keskustelleet ennenkin. Pitäisi varmaan verestää muistikuvia. Ainakin omassa kirjanpidossani Insurrection on lähes v-ger -touhujen rinnalla. Itselleni Insurrection oli kuitenkin ensimmäinen leffateatterissa nähty Star Trek, joten se voi vaikuttaa arvioihin.
Tuon ykköstrekin katsominen liittyykin uusimpaan projektiini, jonka tavoite on katsoa kymmenen ensimmäistä trekkiä. Wrath of Khanin lopputekstit rullaavat tuossa, mutta eiköhän Insurrectioniinkin päästä ensi viikolla.
Lähetä kommentti