Cold hvnk kvlt

Joskus loppuviikosta sikisi mieleeni ajatus, etten ole vielä koskaan käynyt Hyvinkäällä, ja nimenomaan Suomen rautatiemuseossa, vaikka se Haapamäen höyryveturipuiston (jossa en muuten myöskään ole koskaan käynyt) ohella pitäisi olla raideliikennemiehen pyhiinvaelluskohteita siinä missä joku Mankin seisake. Koska viikonloppuna ei sitten muutakaan tekemistä ollut, hyppäsin sunnuntaiaamuna bussiin, ja pian bussimatkan jälkeen H-junaan. 9,20 euroa maksoi piletti Hyvingelle. Vaikka VR:ää onkin muodikasta haukkua, voin raportoida, että Sm1 6024 kuljetti ainakin minut perille asti, nähdäkseni ajallaan.

Suunnitelmani oli hieman tutustua kaupunkiin kameran keralla, mutta taisi olla huono idea. Lämpötila ei kohonnutkaan ihan niin kovasti kuin olin odottanut. No, ei kai tässä mitään pysyviä vammoja tullut. Hyvinkään keskusta muistutti ainakin näin aurinkoisena, mutta sumuisena sunnuntaiaamuna pikkukaupunki-idylliä, joskaan en epäile etteikö se viikonloppuiltaisin paljastaisi oikeaa, örisevän örseltävää karvaansa muiden kaupunkien tapaan (vaikka mistäpä sitä tietää). Kameran kanssa keikarointini innoitti paikallisväestöä - muuan mainio miekkonen intoutui kamerakännykällään räpsimään, kun oli niin komea aamu. Juttelimme hetken siitä, miten kamerakännyköillä saa nykyisin niin paljon parempaa jälkeä kuin vielä joitakin vuosia sitten.

Pääasiallinen kohteeni oli tietysti Hyvinkää-Hanko -radan varteen pykätty rautatiemuseo. Sitä ennen kävin aika tappaakseni katselemassa lähiseutuja, sekä K-market Ukko-Pekassa ostamassa suklaapatukan korvauksena paleltuneista polvistani. Museolla taisin olla päivän ensimmäinen vieras ja mietin, kuinkahan paljon täällä käy väkeä. Kyllä sinne sitten tuli lapsiperhe tai kaksi, ymmärtääkseni paikallisia. Museo oli mainio, vaikkakin junakaluston osalta makuuni hieman turhan höyryveturipainoitteinen. Ei sillä, etteikö Tr1 olisi vaikuttava näky konehallissakin. Jäin hieman kaipaamaan Dr12:ta, kun Dr13:kin oli näytillä.

Melkein minuutilleen kaksi tuntia siellä vierähti. Palasin sitten vielä päärakennuksen kautta, ja kävin läpi matkamuistohyllyt. Muutaman Resiina-lehden irtonumeron lisäksi lähti pari kirjaakin, joten loppujen lopuksi tuli vähän tyyriimmänpuoleinen reissu.

Kotiin neljäksi. Uunissa oli vielä reilusti eilistä makaronilaatikkoa. Lämmitin ja söin. Katsastin päivän kuvasaaliin, joka jälleen kerran osoittautui kehnoksi. Illalla paistan lättyjä.

P.S. Niin, tosiaan; Matkalla takaisin (sekin taisi olla Sm1:n kyydissä, tosin en nyt huomannut tarkistaa) huomasin hieman Keravalta Helsinkiin päin jonkun töhrineen talon seinään tekstin: "Hasis on jumala". Tekisi mieleni möläyttää tämän huomion kunniaksi jotain pahantahtoista hasisväestä, mutta toisaalta ei voi olla myöntämättä, että tupakka ja viina eivät ole vain jumalia, vaan yhteiskunnan ydinmehua ja sen olemassaolon aineellistumia.