perjantai 1. tammikuuta 2010

2009

Mieleni tekisi laatia päättyneestä vuodesta jonkinlainen tilinpäätös. On kuitenkaan vaikea keksiä mitään erityistä sanottavaa - lähinnä tekisi mieli sanoa, että hyvin meni, paremminkin voisi tietysti mennä kuten aina, tänä vuonna uusi yritys. Tällaisina hetkinä tuntuu, että elämän pitäisi olla jatkuvaa elämystä, eli yhtä maanis-depressiivistä vuoristorataa. Kyllähän niitä elämyksiä on hyvä olla - niitä omalla kohdallani vuodelta 2009 edustaa lomamatka Prahaan ja kenties se museorautatieyhdistyksen syysretki - mutta Elämä isolla alkukirjaimella on nähdäkseni pääasiassa tasaista arkea, ja jos se on kalenterivuoden aikana tuntunut enimmäkseen hyvältä, voi sanoa vuoden menneen hyvin.

Vuosi 2009 sinänsä jäänee mieleen pitkälti lama- ja lautakasavuotena, vaikka vuoden karmaiseva päätös jäänee myös ihmisten mieliin. Olisikin kai ollut liikaa vaadittu, jos olisimme selvinneet edes yhden vuoden ilman ampumavälikohtausta. Kyseisestä tapauksesta minullakaan ei mitään erityisempää mielipidettä ole, mutta en ihan ymmärrä, millä logiikalla hallituksen olisi jälleen kerran erottava tapauksen vuoksi, tai että miten käsiaselain tiukentaminen auttaisi asiaa. Paatunut taparikollinen tuskin hirveämmin piittaa siitä, onko hänellä lupaa ysimilliselleensä. Päättynyt vuosikymmen on opettanut, ettei Suomi ole lintukoto, ja että "amerikkalaisina" pidetyt ilmiöt ovat meilläkin keskuudessamme. Vaikka maailma epäilemättä olisi parempi paikka, jos ikävyydet voitaisiin estää tyystin, on kuitenkin syytä muistaa, että ikävyyksiä on sattunut aina, ja ettei niitä hyödytä pelätä, ja että parasta mitä voimme tehdä, on jatkaa elämiämme mahdollisen suruajan jälkeen normaalisti.

P.S. En ollut ajatellut antaa mitään erityisiä uudenvuodenlupauksia, sillä uskon, että kaikki hyvä, mitä itseäni ja muita kohtaan voin tehdä, hoituvat tai kaatuvat ilman erityisempää lupailua. Lupaan silti viettää yhä vähemmän aikaa tietokoneen ääressä: ei sillä, ettäkö pitäisin tietotekniikkaan liittyviä harrasteita huonoina asioina, päinvastoin, mutta itselläni tämä koneenkäyttö on enimmäkseen passiivista ajantappamista (jotain saakuran Facebookin päivystämistä), ja melkein mikä tahansa muu tekeminen jättää viivan alle parempia lukemia.

3 kommenttia:

Terhi / Hupsistarallaa kirjoitti...

Mä lupasin kans itselleni vähentää tietokoneen käyttöä ja nauttia enemmän mukavasta kodistani ja harrastuksista (ja voisi useammin vaikka laittaa ruokaa ja siivota ja muuta tuollaista normaalia). Ei sillä että vähentäisin blogeista ja feispuukeista sun muista mitenkään radikaalisti mutta vähennän sitä turhanpäivästä "jos vaikka joku päivittäisi jotain" -norkoilua. Saas nähdä kuinka käy.

Janne kirjoitti...

Blogeilla ja Facebookilla on kahdenlaista käyttöä: ensin sitä hyödyllistä (sisällöntuottaminen, yhteydenpito), ja sitten sitä muuta, eli päivitysten odottelemista ja tietokonepasianssin pelaamista päivitysten välillä.

Minullakin oli yksi taka-ajatus, että voisi mieluummin vaikka siivota vähän useammin. Inhottavaa touhua sekin on, mutta ainakin jälkeenpäin olisi parempi olo kuin jos olisi senkin ajan istunut tumput suorina F5:ttä painellessa.

Terhi / Hupsistarallaa kirjoitti...

Niinpä! Juuri sama homma. Saakeli kun ei edes telkkaria pysty katsoon rauhassa kun vähän väliä tuntee pakottavaa tarvetta kipaista koneella tsekkaamassa että onko mitään uutta, ärh! Ja tosiaan, miten paljon sitä ehtisikään siivota ja laittaan kunnon ruokaa sillä ajalla minkä normaalisti käyttää F5:n nakuttamiseen. Kyllä tosta tavasta varmasti pääsee irti, uskon niin. Toivotaan parasta :D